sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Malmö Kööpenhaminasta

Kööpenhaminasta on helppo pistäytyä Malmössä. Päärautatieasemalta pääsee junaan, joka ajaa lentokentän kautta Juutinrauman siltaa pitkin Malmöön noin puolessa tunnissa. Junassa siltaa ei tietenkään näe ja menomatkalla sää oli pilvinen, joten junasta näki vain harmaata merta ja taivasta.

Kun lähestyttiin ensimmäistä Ruotsin puoleista asemaa, junassa kuulutettiin, että passi tai henkilöllisyystodistus pitäisi ottaa valmiiksi esille rajatarkastusta varten. Juna seisoi asemalla muutaman minuutin, mutta ainakaan sitä vaunua ei tarkastettu, jossa istuin.

Jäin Malmössä junasta uudella asemalla nimeltä Triangeln. Siitä historiallista keskustaa kohti kävellessä näki myös uudempaa kaupunkia. Vanha keskusta on kanavien ympäröimä. Vanhimmat rakennukset ovat 1300-luvulta, mutta useammat 1500-luvulta, esimerkiksi koristeellinen kaupungintalo. En käynyt missään museossa, vaan käytin muutaman tunnin kävelemiseen, kahviloissa istuskeluun ja syömiseen.

Suurtorin vieressä oleva Lilla torg on kauniilla säällä hyvä ruokapaikka. Torin reunoilla on lukuisia ravintoloita. Onneksi sää parani ja muuttui aurinkoiseksi. Malmöstä löysin hyvän perinteisen kahvilan, josta sai oikeita ruotsalaisia kahvipullia. Kööpenhaminassa oli niin paljon Epresso Houseja, että ne olivat ilmeisesti hävittäneet tunnelmalliset konditoriat, jotka muistin edelliseltä matkaltani.

Aivan Malmön keskustan lähellä on Malmöhuset-linnan kaunis puisto. Sen reunalta näkyi yksi Malmön tunnetuimmista nähtävyyksistä eli asuintalo Turning Torso (kuva yllä).

Malmön keskusta oli rauhallinen, kaunis ja erittäin siisti. Matkaseuralaiseni sanoi, että vaikutelma Malmöstä oli paljon viehättävämpi kuin Kööpenhaminasta. Kohu-uutiset Malmöstä tulevat lähiöistä.

Ostin paluulipun vasta Malmöstä. Ruotsalainen lippuautomaatti vaati matkustajan nimen!


Näkymää junamatkalta
Oikealla päärautatieasema
Lilla torg
Linnan puisto





perjantai 23. elokuuta 2019

Kööpenhamina ja Louisiana

Louisiana-museo lähellä Kööpenhaminaa on yksi hienoimpia taidemuseoita, jossa olen käynyt. Kävin siellä kerran vuosia sitten ja tänä kesänä uudelleen. Oli huono tuuri, kun käyntini aikana satoi rankasti. Silloin ei päässyt ihailemaan museota ulkopuolelta. Se on rakennettu taidemuseoksi ja suunniteltu sopimaan ympäröivään maastoon meren rannalla. Rannalta näkyy Ruotsin rannikko, jos sää on hyvä. Museon puistoon on sijoitettu taideteoksia, joita nyt piti ihailla vain sisältä. No, sisäpuolella oli tietysti myös runsaasti katsottavaa, museon omia kokoelmia sekä vaihtuvia näyttelyitä. Vaihtuvissa näyttelyissä oli paljon videoteoksia, ja olipa siellä yksi Yayoi Kusamankin tilateos. Todella upea! Kusamaan tutustuin kolme vuotta sitten, kun hänen näyttelynsä oli Helsingin HAMissa.

Louisianaan pääsee Kööpenhaminasta paikallisjunalla. Kannattaa ostaa esim. CityPass Large, jolla saa ajella 24 tuntia laajalla alueella kaikissa julkisissa kulkuvälineissä. Tulee kalliimmaksi ostaa pelkästään meno- ja paluumatkan liput. Matka kestää noin puoli tuntia suuntaansa.

Kävin Kööpenhaminassa tietysti vakiokohteissa. Ihailin surullista Pientä merenneitoa, söin illallista Nyhavnissa, tähyilin Juutinrauman siltaa Pyöreästä tornista, katselin Tivolin valaistusta illan pimetessä ja ihmettelin Christianian elämää.

Akvaario Den Blå Planet oli muuten hieno kohde, mutta heinä-elokuun vaihteessa siellä oli niin paljon kävijöitä, että joutui kulkemaan tungoksessa. Sinne pääsee helposti metrolla.

Työväenmuseo Arbejdermuseet ei kärsinyt tungoksesta. Sen mielenkiintoisinta katsottavaa oli aidot sisustukset eri vuosikymmeniltä. Niitä museo on saanut lahjoituksina. Sinne kannattaisi viedä lapsia katsomaan, millaisissa oloissa asuttiin ennen. Oli aika samanlaista kuin Suomessa (ne vuosikymmenet, jotka muistan).

Pieni merenneito


Nyhavn

Juutinrauman silta häämöttää taustalla

Pyöreä torni

Tivoli



Den Blå Planet
Työväenmuseo

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Baden bei Wien

Pyhän kolminasuuden pylväs

Baden bei Wien on pieni kylpyläkaupunki lähellä Wieniä. Kävin siellä viime vuoden lokakuussa. Badeniin pääsee Badner Bahnin raitiovaunulla, joka lähtee läheltä Wienin oopperaa ja päätyy Badenin keskustaan. Raitiovaunumatka kestää vähän yli tunnin. Matkan aikana näkee Wieniä ympäröivää maaseutua ja pieniä taajamia. Baden bei Wieniin tulon huomaa heti vanhoista hienoista taloista.

Badenissa on Beethovenhaus, talo, jossa Beethoven vietti pitkiä aikoja. Viime syksynä talon ulkopuolta korjattiin. Sisätilat olivat kunnossa. Huoneet on kalustettu Beethovenin ajan huonekaluilla ja talon historiasta ja Beethovenin henkilösuhteista kerrotaan. Alempana olevassa kuvassa on piano, joka kuului yhdelle Beethovenin tuttavalle ja jolla Beethovenin tiedetään soittaneen.

Keskusaukiolla on koristeellinen pyhän kolminaisuuden pylväs (kuva yllä) kuten monessa keskieurooppalaisessa kaupungissa. Pylväät on usein pystytetty ruton häviämisen kunniaksi ja niistä käytetään silloin nimitystä ruttopylväs.

Nimensä mukaisesti Baden on ollut ja on kylpyläkaupunki. Kylpylän ja kasinon lähellä on kaunis Kurpark.

Baden bei Wien on pieni kaupunki, joka sopii puolen päivän kohteeksi Wienistä. Ravintoloita ja kahviloita tietysti löytyy. Raitiovaunulla ei kannata kulkea molempiin suuntiin. Paikallisjuna on nopeampi.

Raitiovaunu lähdössä oopperalta
Tyypillinen talo
Beethovenhaus paketissa

Piano, jota Beethoven on soittanut
Kurpark
Kaupungin läpi virtaa Schwechat-joki



lauantai 4. toukokuuta 2019

Uppsala helmikuussa

Kävin hiihtolomalla Uppsalassa, joka ei ole varsinainen talvilomakohde. Olin siellä vain yhden yön. Tarkoitukseni oli lähinnä tutustua tuomiokirkkoon (kuvassa yllä). Vierailija sai siellä pienen suomenkielisen oppaan, jossa oli kirkon historiaa ja selitykset kaikista rakennuksen osista uruista Vaasakuoriin, johon on haudattu kuningas Kustaa Vaasa ja hänen vaimonsa. Suosittelen käymään myös kirkon museon aarrekammiossa, jossa on esimerkiksi keskiaikaisia juhlavaatteita.

Tuomiokirkon edessä olevan aukion varrella on viehättävä Tuomiokirkon kahvila. Sen tuolit ja pöydät ovat kaikki eri paria, yleisvaikutelma on boheemi, ja myymisen hoitavat ystävälliset vanhat rouvat.

Kaupungin yläpuolella on Uppsalan linna, jonka luota on hyvät näkymät kaupungin yli. Linnan alakerran kahvilassa kannattaa myös pistäytyä.

Yksi kuuluisimpia uppsalalaisia lienee Pekka Töpöhäntä. Töpöhännällä on patsas kaupungissa.

Viileänä helmikuisena arki-iltana kaupungilla oli hiljaista. Vietin illan elokuvissa, teatterissa nimeltä Filmstaden. Siellä sattui menemään Spike Leen BlacKkKlansman.

Seuraavana aamuna lähdin junalla kohti Tukholmaa. Hotellini Elite Hotel Academia oli aivan rautatieaseman vieressä. Hiljainen neljän tähden hotelli vastasi tähtiään. Aamiainen oli erinomainen.

Kustaa Vaasan ja hänen vaimojensa hautamuistomerkki

Tuomiokirkon kahvila taustalla

Linna kaupungin yllä

Fyris-joki virtaa keskustan läpi

Pekka Töpöhäntä

torstai 27. joulukuuta 2018

Wien - muutakin kuin musiikkia: museoita

Wienin taidemuseoissa on mistä valita. Kuvan harmaa rakennus on MUMOK eli modernin taiteen museo. Olen käynyt siellä muutama vuosi sitten. Tämän vuoden (2018) lokakuussa olin uudelleen Wienissä ja valitsin käyntikohteeksi Leopold-museon, joka sijaitsee samalla aukiolla MUMOKin kanssa (MuseumsQuartierissa). Leopold-museossa on itävaltalaista taidetta lähinnä 1800- ja 1900-luvuilta. Kuuluisin itävaltalainen taidemaalari lienee Gustav Klimt ja ovathan hänen työnsä hyviä, mutta vähän liian koristeellisia minulle. Sen sijaan Egon Schiele oli vahva ekspressionisti. Hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2018 ja Leopold-museossa on vielä maaliskuulle 2019 näyttely Schielen kunniaksi. Vaikuttavia hienoja maalauksia.

Olen lukenut Freudin teokset Johdatus psykoanalyysiin, Unien tulkinta ja Arkielämämme psykopatologiaa, joten hänen kotimuseonsa Sigmund Freud Museum oli itsestään selvä vierailukohde. Siellä on alkuperäinen odotus- ja vastaanottohuone, jälkimmäinen kuuluisine sohvineen.

Illuusioiden museo on uusi. Se sijaitsee aivan lähellä ydinkeskustan kävelykatua Grabenia. Odotin museolta enemmän. Se on pieni ja näytteillä olleet illuusiot olivat kovin tuttuja.

Kirjojen ystävälle Wienissä on jotakin aivan upeaa: kansalliskirjasto. Sen 1700-luvulta peräisin olevaa rakennusta kannattaa mennä katsomaan (jos pitää vanhoista rakennuksista ja vanhoista kirjoista).

Sigmund Freud Museum

Museon soittokello

Illuusiomuseo

Tuttuja hämäyksiä

Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Viskiä ja olutta Dublinissa

Dublinissa on pubeja - paljon pubeja. Useat ovat yllä olevan kuvan näköisiä: punaiset seinät jokseenkin ruman talon alakerrassa. Kun pubiin menee sisälle, huomaa, että jokaisessa on oma kantaporukkansa juttelemassa baaritiskillä. Guinnessia siellä saa oikeaoppisesti kahdessa jaksossa kaadettuna. Niin tulee se samettinen vaahto.

Guinessiin voi halutessaan tutustua paremmin Guinness Storehousen näyttelyssä. Olin Dublinissa vuosi sitten elokuussa pahimpaan turistiaikaan ja tungos oli melkoinen, mutta lipunmyynti veti nopeasti. Näyttelyssä kuljetaan omaan tahtiin. Siellä esitellään oluen valmistusta - ja muuta  Guinnessiin liittyvää kuten mainontaa - filmein, kuvin ja konein. Kerroksia on neljä, joten nähtävää riittää. Ylimmän kerroksen baarista on hyvät näkymät kaupungille ja siellä voi juoda lipun hintaan kuuluvan tuopillisen Guinnessia.

Irlanti on kuuluisa myös viskistään. Dublinissa pääsee tutustumaan viskin valmistukseen Jamesonin vanhaan tislaamoon rakennetussa näyttelyssä. Sinne pääsee vain opastetulle kierrokselle. Ryhmät ovat pieniä, noin 10 henkeä, joten selostusta pystyy seuraamaan helposti ja kysymyksiäkin voi tehdä. Jamesonin kierroksella käytetään nykytekniikkaa paljon paremmin hyväksi kuin Guinnessilla. Kierrokseen sisältyy maisteluopastusta ja kierroksen jälkeen ravintolassa lasi Jamesonia. Tätä kohdetta suosittelen niillekin, jotka eivät pidä viskistä (kuulun heihin itsekin).

Dublinin kulttuuritarjonnasta olen kirjoittanut kirjablogissani.



Näkymä Guinness Storehousen baarista kaupungille.



Kattokruunu Jamesonin ravintolassa.

Guinnessin lageria Hop Housea lentokentällä.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Bray Irlannissa

Bray on pikkuinen rannikkokaupunki 20 km Dublinista etelään. Pistäydyin siellä viime kesän Dublinin matkallani. Brayn ja Dublinin välillä kulkee Dart-paikallisjuna. Matka kestää reilun puoli tuntia. Rata on koko matkan aivan merenrannassa, joten matka kannattaa tehdä jo ihan maisemien vuoksi.

Brayta mainostetaan lomakaupunkina ja rantalomakohteena. Rannalla on pitkä nauha huvipuistolaitteita ja kioskeja. Olin Brayssa päivällä, kylläkin parhaaseen loma-aikaan elokuussa, eikä huvipuistoalueella ollut silloin paljon ketään. Ehkä toiminta keskittyy iltaan.

Suurimman osan aikaa oli sateista, tuulista ja kylmää. Yhden rohkean ihmisen näin pistäytyvän meressä. Bray olisi hyvä rantalomakohde, jos se olisi maassa, jossa aurinko paistaisi ja olisi lämmintä.

Kaupungilta maalle päin näytti tältä.

Katu asemalta keskustaan (pysäköidyt autot haittasivat kuvaamista).

Rannan huvipuistoa.

Laite toiminnassa! Kuva otettu rautatieasemalta.

Uimarantaa.

Rantatyrskyjä.

Varoitukset olivat toisella puolella englanniksi.

Junamatkan aikana aurinkokin pilkisti.