Malmö Kööpenhaminasta

Kööpenhaminasta on helppo pistäytyä Malmössä. Päärautatieasemalta pääsee junaan, joka ajaa lentokentän kautta Juutinrauman siltaa pitkin Malmöön noin puolessa tunnissa. Junassa siltaa ei tietenkään näe ja menomatkalla sää oli pilvinen, joten junasta näki vain harmaata merta ja taivasta.

Kun lähestyttiin ensimmäistä Ruotsin puoleista asemaa, junassa kuulutettiin, että passi tai henkilöllisyystodistus pitäisi ottaa valmiiksi esille rajatarkastusta varten. Juna seisoi asemalla muutaman minuutin, mutta ainakaan sitä vaunua ei tarkastettu, jossa istuin.

Jäin Malmössä junasta uudella asemalla nimeltä Triangeln. Siitä historiallista keskustaa kohti kävellessä näki myös uudempaa kaupunkia. Vanha keskusta on kanavien ympäröimä. Vanhimmat rakennukset ovat 1300-luvulta, mutta useammat 1500-luvulta, esimerkiksi koristeellinen kaupungintalo. En käynyt missään museossa, vaan käytin muutaman tunnin kävelemiseen, kahviloissa istuskeluun ja syömiseen.

Suurtorin vieressä oleva Lilla torg on kauniilla säällä hyvä ruokapaikka. Torin reunoilla on lukuisia ravintoloita. Onneksi sää parani ja muuttui aurinkoiseksi. Malmöstä löysin hyvän perinteisen kahvilan, josta sai oikeita ruotsalaisia kahvipullia. Kööpenhaminassa oli niin paljon Epresso Houseja, että ne olivat ilmeisesti hävittäneet tunnelmalliset konditoriat, jotka muistin edelliseltä matkaltani.

Aivan Malmön keskustan lähellä on Malmöhuset-linnan kaunis puisto. Sen reunalta näkyi yksi Malmön tunnetuimmista nähtävyyksistä eli asuintalo Turning Torso (kuva yllä).

Malmön keskusta oli rauhallinen, kaunis ja erittäin siisti. Matkaseuralaiseni sanoi, että vaikutelma Malmöstä oli paljon viehättävämpi kuin Kööpenhaminasta. Kohu-uutiset Malmöstä tulevat lähiöistä.

Ostin paluulipun vasta Malmöstä. Ruotsalainen lippuautomaatti vaati matkustajan nimen!

Näkymää junamatkalta

Oikealla päärautatieasema

Lilla torg

Linnan puisto

Kööpenhamina ja Louisiana

Louisiana-museo lähellä Kööpenhaminaa on yksi hienoimpia taidemuseoita, jossa olen käynyt. Kävin siellä kerran vuosia sitten ja tänä kesänä uudelleen. Oli huono tuuri, kun käyntini aikana satoi rankasti. Silloin ei päässyt ihailemaan museota ulkopuolelta. Se on rakennettu taidemuseoksi ja suunniteltu sopimaan ympäröivään maastoon meren rannalla. Rannalta näkyy Ruotsin rannikko, jos sää on hyvä. Museon puistoon on sijoitettu taideteoksia, joita nyt piti ihailla vain sisältä. No, sisäpuolella oli tietysti myös runsaasti katsottavaa, museon omia kokoelmia sekä vaihtuvia näyttelyitä. Vaihtuvissa näyttelyissä oli paljon videoteoksia, ja olipa siellä yksi Yayoi Kusamankin tilateos. Todella upea! Kusamaan tutustuin kolme vuotta sitten, kun hänen näyttelynsä oli Helsingin HAMissa.

Louisianaan pääsee Kööpenhaminasta paikallisjunalla. Kannattaa ostaa esim. CityPass Large, jolla saa ajella 24 tuntia laajalla alueella kaikissa julkisissa kulkuvälineissä. Tulee kalliimmaksi ostaa pelkästään meno- ja paluumatkan liput. Matka kestää noin puoli tuntia suuntaansa.

Kävin Kööpenhaminassa tietysti vakiokohteissa. Ihailin surullista Pientä merenneitoa, söin illallista Nyhavnissa, tähyilin Juutinrauman siltaa Pyöreästä tornista, katselin Tivolin valaistusta illan pimetessä ja ihmettelin Christianian elämää.

Akvaario Den Blå Planet oli muuten hieno kohde, mutta heinä-elokuun vaihteessa siellä oli niin paljon kävijöitä, että joutui kulkemaan tungoksessa. Sinne pääsee helposti metrolla.

Työväenmuseo Arbejdermuseet ei kärsinyt tungoksesta. Sen mielenkiintoisinta katsottavaa oli aidot sisustukset eri vuosikymmeniltä. Niitä museo on saanut lahjoituksina. Sinne kannattaisi viedä lapsia katsomaan, millaisissa oloissa asuttiin ennen. Oli aika samanlaista kuin Suomessa (ne vuosikymmenet, jotka muistan).

Pieni merenneito

Nyhavn

Juutinrauman silta häämöttää taustalla

Pyöreä torni

Tivoli

Den Blå Planet

Työväenmuseo