Matka. Lensimme - mieheni ja minä -
Finnairin aamukoneella Zürichiin torstaina 21. heinäkuuta 2011. Zürichin
lentokentän rautatieasemalta ostimme junaliput Berniin. Junia kulkee puolen
tunnin välein, joten emme joutuneet odottamaan kauan. Juna pysähtyi vain
Zürichin päärautatieasemalla ja sen jälkeen Bernissä. Matka kestää noin tunnin.
Olimme Bernissä puoliltapäivin.
Hotelli. Bernin keskustan hotellit olivat
melko varattuja, mutta olin saanut varatuksi huoneen hotellista Best Western
Hotel Bristol. Hotelli osoittautui hyväksi. Sinne on rautatieasemalta alle
kymmenen minuutin kävelymatka ja se on aivan vanhan kaupungin vieressä. Saimme
ylimmän kerroksen hiljaisen huoneen, jonka ainoa miinus oli pinttynyt
tupakanhaju. Hotellin aamiainenkin oli kohtuullinen. Ainoastaan tuoreita
vihanneksia ja hedelmiä olisimme kaivanneet enemmän.
Yleisvaikutelma. Bern on pieni kaupunki.
Siellä on alle 150 000 asukasta, vaikka se on Sveitsin pääkaupunki. Vanha
kaupunki, joka on samalla kaupungin keskusta, on UNESCON kulttuuriperintökohde.
Vanha kaupunki on tavallaan niemellä: sitä kiertää kolmelta suunnalta
Aare-joki. Joki virtaa laaksossa, johon laskeutuminen kaupungilta on jyrkkä.
Joen yli kulkee monta siltaa. Seuraavasta kuvasta saa ehkä pienen käsityksen
korkeuseroista.
Kuvan silta on 48 metriä joen pinnan yläpuolella.
Virtaus joessa on todella voimakas. Vesi on kirkasta, vihreää. Talot on
jouduttu rakentamaan rinteeseen. Kuvassa näkyvä remontissa oleva torni kuuluu
katedraaliin.
Vanha kaupunki on tietysti kävelykatualuetta. Se
on niin pieni, että sen kävelee päästä päähän viidessätoista minuutissa.
Kaupungissa on kauniita taloja.
Kuvasta näkyy Bernin vanhan kaupungin erikoisuus:
jalkakäytävät kulkevat talojen alla. Johtuneeko rakentamistapa ilmastosta, en
tiedä, mutta jalankulkija on suojattu sateelta ja auringolta. Toinen huomattava
seikka kuvassa on katutyö. Keskeisin katu, Marktgasse, oli auki putkistotyön
vuoksi. Työmaa olikin suosittu turistikohde. Vanhan kaupungin etelälaidalla on
monta näköalapaikkaa, joista hyvällä säällä voi katsella Alppien
pohjoisrinteitä.
Nähtävyydet. Kaikki Bernissä kävijät
joutuvat välttämättä karhutarhaan, Bärengraben. Tarha on joen varrella
sillan Nydeggbrücke vieressä vanhaa kaupunkia vastapäätä. Karhuja on tällä
hetkellä neljä. Niitä voi katsella ilmaiseksi. Karhu on Bernissä tärkeä eläin.
Kaupungin nimi on tullut karhusta ja vaakunassa on karhu. Ilmeisesti
karhutarhan ylläpito on keskustelun kohteena, eläintensuojelun vuoksi. Einstein
Haus, Kramgasse 49, esittelee Albert Einsteinin kodin vuosina 1903-1905.
Tuolloin Einstein oli töissä patenttitoimistossa Bernissä. Juuri noina vuosina
Einstein kehitti merkittävimmät teoriansa, esimerkiksi erityisestä
suhteellisuusteoriasta ja valosähköisestä ilmiöstä, josta hän sai Nobelin
palkinnon 1921. Einstein Haus on kovin pieni ja suosittu, joten siellä oli
ahdasta. Zentrum Paul Klee on kohtuullisen uusi nähtävyys, se avattiin
2005. Paul Klee vietti puolet elämästään Bernissä. Näyttelykeskuksessa on
merkittävä osa hänen töistään. Tänä kesänä siellä on näyttely, joka valottaa
Kleen suhdetta Cobra-ryhmään. Zentrum Paul Klee on kävelymatkan päässä
keskustasta. Kävelimme sinne, jotta näkisimme muutakin kuin pelkän vanhan
kaupungin (matkan varrella oli esimerkiksi lammastila). Pois tulimme bussilla
nro 12, jonka päätepysäkki on museon vieressä. Näyttelykeskus on nähtävyys jo
arkkitehtuurinsa vuoksi.
Gurten on Bernin oma "vuori".
Sinne vie pitkä köysirata. Gurten on vapaa-ajanviettopaikka. Ulkoilua, lasten
leikkipaikkoja, piknikkejä, ravintola ym. Siellä on myös näköalatorni, johon
kiipesimme. Näköalat ovat loistavia. Menimme köysiradalle raitiovaunulla nro 9.
Bernissä on hieno joukkoliikenne. Kertamaksu lyhyellä matkalla (riittää hyvin
turistille) on 2,20 frangia ja jokaisella pysäkillä on automaatti, josta lipun
saa ostetuksi. Tosin automaattiin täytyy olla kolikoita tai kortti, seteleitä
ei voi käyttää.
Hinnat ja maksaminen. Sveitsi on Euroopan
kallein maa kuten uutisoitiin juuri ennen matkaamme. Mutta senhän tiesimme
ennestään. Raha on Sveitsin frangi ja tällä hetkellä se vahvistuu koko ajan
euroon nähden. Kahvikupillisen hinta vaihtelee neljän ja viiden frangin välillä
eli euroina neljän euron molemmin puolin. Olut on suunnilleen saman hintaista,
tosin olut voi olla paljon kalliimpaakin, riippuu paikasta. Pizzat maksoivat
20-25 frangia. Torilla hinnat olivat selvästi korkeampia kuin Suomessa.
Maksaminen oli kätevää. Joka paikassa voi maksaa kortilla ja Sveitsi kuuluu
eurooppalaiseen maksujärjestelmään, jossa voi valita, maksaako creditillä vai
debitillä.
Ravintola. Mainitsen tässä yhden
suositeltavan ravintolan: Ristorante Pizzeria Rialto. Pizzeriassa on oikea
puu-uuni, pitkä pizzalista ja valittavana on muitakin italialaisia ruokia.
Ravintola on suosittu ja asiakkaat olivat suurimmaksi osaksi paikallisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti